Näyttely
Euroopan parlamentin mielestä yhtenäisen Euroopan rakentamisen täytyy perustua keskeisiin arvoihin ja periaatteisiin, jotka yhdistävät maita ja kansoja. Niitä ovat ihmisarvo, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet, myös vähemmistöjen oikeudet.
Jo ennen vuoden 1979 vaaleja parlamentti edisti työssään perusoikeuksia. Parlamentin jäsenille tämä oli tapa vahvistaa yhtenäisen Euroopan rakentamisen poliittista päämäärää. Parlamentti on 30 vuoden ajan käynyt joka vuosi keskustelun perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa ja antanut siitä päätöslauselman.
Parlamentin jäsenet ovat aina kehottaneet Euroopan unionia kodifioimaan kansalaisten oikeudet. Heidän mielestään on tärkeää, että kaikki tuntevat heille taatut perusoikeudet ja -vapaudet. He vaativat siksi oikeussuojajärjestelmää, jonne oikeuksien mahdollisesta loukkaamisesta voi ilmoittaa.
Parlamentin edustajilla olikin keskeinen rooli, kun 2000-luvun alussa laadittiin Euroopan unionin perusoikeuskirjaa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Euroopan parlamentin jäsenet laativat yhdessä kansallisten parlamenttien jäsenten, valtion- tai hallitusten päämiesten edustajien sekä Euroopan komission kanssa asiakirjan, jolla on perustuslaillinen merkitys.
Näistä neuvotteluista syntyi perusoikeuskirja. Siinä luetellaan kaikki yhteiset arvot ja oikeudet, jotka perustuvat seuraaviin keskeisiin periaatteisiin: ihmisarvo, perusvapaudet, tasa-arvo, yhteisvastuu, kansalaisten oikeudet, lainkäyttö, demokratia ja oikeusvaltioperiaate.
Parlamentti on ollut viime aikoina huolissaan siitä, että demokratia on heikkenemässä ja EU:n arvot ovat vähitellen rapautumassa joissakin jäsenmaissa. Se on siksi kannattanut seuraamustoimenpiteitä. Se on myös perustanut demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia käsittelevän seurantaryhmän.