Melitta Bentz – nainen, joka keksi kahvisuodattimen

Jos juot kahvia, olet todennäköisesti kokeillut suodatinkahvia. Tämän kahvinkeittotavan puolestapuhujat arvostavat sen puhdasta, selkeää ja tasaista makua. Keitä itsellesi kuppi kahvia ja lue kahvisuodattimen keksijän Melitta Bentzin tarina. Tämä on tarina sinnikkyydestä, ongelmien ratkaisemisesta yrityksen ja erehdyksen kautta sekä naisten yrittäjyydestä 1900-luvun alussa.

Kohti nautinnollisempaa kahvikupillista

Amalie Auguste Melitta Liebscher syntyi 31. tammikuuta 1873 Dresdenissä yrittäjäperheeseen. Hänen isänsä oli kustantaja ja kirjakauppias, ja hänen isovanhempansa omistivat panimon.

1890-luvun lopulla hän rakastui ja meni naimisiin pienyrittäjä Johannes Emil Hugo Bentzin kanssa. Emme tiedä paljon Melittan koulutuksesta. Hän oli kotirouva, pyöritti kotia ja huolehti aviomiehestään ja heidän lapsistaan: Kahdesta pojasta, Willystä ja Horstista, ja tyttärestä Hertasta.

Tiedämme myös, että Melitta aloitti päivänsä kahvikupillisella, joka jätti katkeran maun hänen huulilleen. Tai puruja hänen suuhunsa. Hänen aikanaan kahvi keitettiin tavanomaisesti posliinisilla perkolaattoreilla tai kangassuodattimilla. Näillä menetelmillä valmistettu kahvi oli ylikeitettyä, ja kupissa kellui usein puruja. Tämä oli yhteinen kokemus, jonka muu maailma hyväksyi – mutta Melitta ei.

Hän tiesi, että puhtaan ja maukkaan kahvin keittämisen oli oltava mahdollista. Niinpä hän päätti selvittää, miten. Hän alkoi etsimään miellyttävämpää kahvia yrityksen ja erehdyksen kautta kokeilemalla kaikenlaisia materiaaleja ja tekniikoita. Eräänä päivänä hän keksi ratkaisun, joka tuotti puhdasta ja maukasta kahvia.

Kouluvihkosta patenttijulkaisuun

Materiaali, joka auttoi Melitta Bentziä keittämään kahvia, jossa ei ollut ylimääräisiä partikkeleita, oli imupaperi hänen vanhimman poikansa kouluvihkosta. Hän teki reikiä messinkisen ruukun pohjaan ja laittoi paperin sen päälle. Hän oli tyytyväinen tällä tavalla valmistetun kahvin makuun.

Hän näytti löytönsä ystävilleen. Heidän innostuksestaan rohkaistuneena ja tietoisena ideansa suuresta potentiaalista hän päätti tuoda keksintönsä markkinoille ja haki patenttia.

Keisarillinen patenttivirasto myönsi hänelle 20. kesäkuuta 1908 hyödyllisyysmallisuojan pyöreälle suodattimelle esivalmistetulla suodatinpaperilla. Patentti julkaistiin virallisesti Patentblatt-julkaisussa (patenttitiedote) heinäkuussa 1908.

Kukoistavan perheyrityksen kasvattaminen

Melitta perusti yrityksensä M. Bentzin yhdessä perheensä asunnon huoneista 72 Saksan pennin alkupääomalla. Melittan aviomies ja pojat olivat yrityksen ensimmäiset työntekijät.

Yritys kukoisti ja sai muutamassa vuodessa kultamitalin Dresdenin kansainvälisessä hygienianäyttelyssä. Huoneisto kävi liian ahtaaksi kukoistavalle yritykselle. Se muutti uuteen pääkonttoriin Dresdeniin ja alkoi palkata myös muita työntekijöitä perheenjäsenten lisäksi.

Ensimmäisen maailmansodan aikana paperista oli pulaa, ja Saksan hallitus kielsi kahvipapujen maahantuonnin. Suodattimien tuotanto jouduttiin keskeyttämään. Melitta päätti aloittaa pahvilaatikoiden tuotannon selviytyäkseen. Hän johti liiketoimintaa yksin, kun hänen miehensä kutsuttiin palvelukseen.

Sodan päätyttyä suodattimien tuotanto jatkui ja yritys alkoi jälleen laajentua nopeasti. Vuonna 1925 Melitta lanseerasi tyypilliset puna-vihreät pakkauksensa, jotta tuotemerkki olisi helppo tunnistaa ja voisi suojautua lukuisilta jäljittelijöiltä. 1930-luvulla yhtiön omistus siirtyi Melittan kahdelle pojalle.

Nykyään se on edelleen perheyritys. Ajan myötä siitä on tullut maailmanlaajuinen yritys – täysin Melitta Bentzin kokeilujen ansiosta.