Euroopan kulttuuripääkaupungit 2024: Bad Ischl, Bodø ja Tartto

Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelma juhlistaa vuosittain Euroopan rikasta kulttuuriperintöä ja esittelee eri kaupunkien ja alueiden historiallista merkitystä, kulttuurielämää ja taiteellista perintöä.

Vuonna 2024 valokeilassa ovat Itävallan Bad Ischl, Norjan Bodø ja Viron Tartto. Euroopan kulttuuripääkaupunkien ei tarvitse olla suuria ja vilkkaita kaupunkeja – tänä vuonna tittelin saa kolme ohjelman historian pienintä paikkaa.

Jokaisessa näistä paikoista yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla kulttuuriperintö, historia ja taiteellinen innovaatio, ja ne tarjoavat katsauksen Euroopan elinvoimaiseen perintöön. Seuraavaksi vierailemme virtuaalisesti jokaisessa kohteessa ja tutustumme niiden kulttuuriperintöön.

Bad Ischl, Itävalta

Bad Ischl sijaitsee Itävallan Alppien Salzkammergutin alueella. Se koostuu 23 kunnasta, jotka yhdessä jakavat kulttuuripääkaupungin tittelin.

Bad Ischl on kylpyläkaupunki, joka tunnetaan sen keisarillisesta historiasta. Vuonna 1849 Itävallan keisari Franz Joseph I valitsi kaupungin kesänviettopaikakseen. Sen elegantti arkkitehtuuri ja viehättävät maisemat heijastavat Itävalta-Unkarin monarkian yltäkylläisyyttä ja loistoa.

Franz Joseph ja hänen vaimonsa Itävallan keisarinna Elisabeth (tunnetaan myös nimellä Sisi) viettivät kesänsä Kaiservilla-kartanossa.

Tässä huvilassa Franz Joseph allekirjoitti vuonna 1914 ensimmäisen maailmansodan aloittaneen Itävalta-Unkarin sodanjulistuksen Serbian kuningaskuntaa vastaan.

Alue oli kuitenkin merkityksellinen jo kauan ennen ensimmäistä maailmansotaa, ja sillä on rikas pronssi- ja rautakauden perintö.

Itseasiassa kokonainen rautakauden aikakausi on nimetty Hallstattin järvenrantakylän mukaan. Kyseistä ajanjaksoa kutsutaan Hallstattin kulttuuriksi (850–500 eaa.). 1800-luvulla suuren esihistoriallisen hautausmaan kaivauksissa löydettiin työkaluja ja muita esineitä, jotka liittyivät läheisiin suolakaivoksiin.

Alue on inspiroinut monia taiteilijoita, joista merkittävin on Gustav Klimt, joka vietti kesänsä Attersee-järvellä ja maalasi taideteoksia, jotka ovat saaneet inspiraationsa luonnosta järven ympärillä.

Salzkammergutin Euroopan kulttuuripääkaupunki -suunnitelmat keskittyvät neljään osa-alueeseen, jotka ovat voima ja perinne, kulttuuri liikkeessä, Salzkammergutin jakaminen ja ”Globalokal”. Näillä toimilla Salzkammergut 2024 pyrkii yhdistämään esihistorian, keisarillisen ja uudemman historian tulevaisuuteen.

Bodø, Norja

Joka kolmas vuosi myös paikkakunnat Euroopan unionin ulkopuolelta voivat hakea Euroopan kulttuuripääkaupunki -titteliä. Bodø on kaupunki Pohjois-Norjassa, ja se on pohjoisin paikka, joka on saanut Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelin.

Asukasluvultaan noin 50 000 asukkaan Bodø sijaitsee henkeäsalpaavien maisemien keskellä napapiirin yläpuolella.

Se kehittyi kylästä kaupungiksi 1800-luvun alussa kalastus- ja meriteollisuuden ansiosta. Bodøssa on myös Norjan kuninkaallisten ilmavoimien tukikohta, ja siellä sijaitsee Norsk Luftfartsmuseum (Norjan ilmailumuseo).

Nykyään Bodøssa sijaitsee Fram Kino, Norjan ensimmäinen elokuvateatteri, joka avattiin vuonna 1908. Siellä on myös jalkapalloseura Bodø/Glimt, joka on pohjoisin seura, joka on voittanut eurooppalaisen kansallisen liigakilpailun. Seura voitti Norjan Eliteserien-mestaruuden vuosina 2020, 2021 ja 2023.

Vuonna 2024 Bodøssa ja koko Nordlandin alueella järjestetään yli tuhat tapahtumaa, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

Bodøssa niiden keskuksena on Stormen Kulturkvartalet (Stormenin kulttuurikortteli) ja sen konserttisali, teatteri ja kirjasto, jotka avattiin vuonna 2014.

Tartto, Viro

Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki, ja se tunnetaan sen henkisenä pääkaupunkina. Vuonna 1632 perustettu Tarton yliopisto on Viron vanhin yliopisto.

Tarton historia juontaa juurensa 400-luvulle. 600-luvulle mennessä Toomemäelle oli rakennettu linnoituksia, ja keskiajalla siellä sijaitsi myös piispanlinna.

Nykyään Toomemäellä sijaitsee maamerkkejä, kuten Tarton katedraali, Viron korkein oikeus ja Inglisild.

Vuosisatojen ajan Tarttoa ovat hallinneet Ruotsi, Puola ja Venäjä, joten se on tunnettu useilla nimillä – Tarbatu, Dorpat ja Jurjev. Viron itsenäistyttyä vuonna 1918 kaupunki otti nimekseen Tartto.

Tartossa on vilkas kulttuurielämä. Tartu Kunstimuuseumissa (Tarton taidemuseo) on esillä monipuolinen kokoelma virolaista taidetta, joka heijastaa kansakunnan taiteellista kehitystä eri aikakausina. Siellä sijaitsevat Eesti Spordi- ja Olümpiamuuseum (Viron urheilu- ja olympiamuseo) ja Tartu Linnaajaloo Muuseumid (Tarton kaupunginmuseo).

Teatteri Vanemuine perustettiin vuonna 1870, ja se on yksi Viron vanhimmista teattereista.

Vuodelle 2024 Tartto suunnittelee ”Ellujäämise Kunstide” -konseptiin eli ”selviytymisen taiteisiin” liittyviä tapahtumia, näyttelyitä ja aktiviteetteja. Yli tuhannessa tapahtumassa jaetaan tarinoita tiedoista, taidoista ja arvoista, jotka auttavat meitä elämään hyvää elämää tulevaisuudessa.

Pääkuvan kollaasissa on David McGregorin Bad Ischl and Traun River, Frankemannin Nyholmsundet ja Ireen Trummerin Tartu kesklinn – kaikki Wikimedia Commonsin kautta.